Päivä 7

Päivä taisi olla joku viikonlopun päivä, olisikohan sunnuntai. Oli kuitenkin aika vaihtaa hotellia Kiotossa ja koska emme kuitenkaan saaneet huonetta samaan aikaan kun jouduimme lähtemään edellisestä hotellista, jätimme laukkumme odottamaan ja suuntasimme nähtävyyksille.


Kello, näitä on kaikissa näkemissämme temppeleissä. Kuvasta näkee miten viehkeä sää oli: aurinkoinen, mutta puut tarjosivat varjoa.


Paikan päänähtävyys on kultainen paviljonki, Kinkakuji. Tästä saivatkin muutamat neuleystävät ihan paperisen postikortin, terkkuja teille!


Temppeli on kaunis ja harmoninen. Olen itse käynyt ihastelemassa sitä nyt kolmesti, ja joka kerta sen kauneus järven keskellä saa minut hämmentyneeksi.


Alueella ei ole pelkästään kultainen paviljonki, vaan sen ympärystöön on muokattu kaunis puutarha. Paikka oli valitettavasti kovin turistintäyteinen, johtunee viikonpäivästä, jolloin olimme siellä, sillä aikaisemmilta käynneiltäni en muista samaa turistimäärää.

Japaninvaahteraa auringossa.


Kinkakujilta matkamme jatkui Ryoanjille, joka on myös buddhalainen temppeli. Paikka on kuuluisa kivipuutarhastaan, joka on Se kivipuutarha.


Ennen turistikautta puutarhalla oli ilmeisen viihtyisä oleskeluhuoneisto, jota pääsi nyt katsomaan, mutta tatameille ei päässyt kävelemään vaan meidän turistien oli tyydyttävä kävelemään sukkasillamme tuhansien jalkojen sileäksi hiomalla puutasolla tämän ympäri.


Kivi.
Useampi kivi.


Ryoanjin alueella on kivipuutarhan lisäksi kaunis ympäröivä puutarha, joka on paljon vähemmmän suosittu nähtävyyskohde kuin itse kivipuutarha. Paikka oli paljon enemmän siimeksessä kuin Kinkakuji ja täällä vietimmekin loppuiltapäivän.


Ja koska oli puhe huoneenvaihdosta, laitetaan nyt kuva siitä huoneestakin. Muutimme siis ryokaniin, jossa nukuimme seuraavat kolme yötä.