2014-09-29

Linnut


Vakava varis vahtii vain vieressä valokuvaavaa vierasta. Värejä vaakkujan varastosta varastettiin.

Riikinkukko, lintumaailman glamrokkari. Lintu saapastelee saniaisten edessä, vaikka on vain puolet loistosta jäljellä. Taustalla edellisillan juhlien rekvisiitta vielä värittää numikkoa.

Haarapääskyt ovat parkissa hevoshaan aidan harjalla - vielä oli vähän kesää jäljellä.

2014-09-27

Onnellisia päiviä

Syksy saapui ja työväen opiston kurssit alkoivat. Oma rakkauteni on taidekurssit, joissa pääsee tekemään kaikea sitä kivaa, mitä koulussa ei saanut. Keramiikkakurssilla on aloitettu syksy realismin parissa ja tehtävänä on ollut tehdä sipuleita. Tuollaisena tummanharmaana näköisyys on vielä vähän kaukaa haettua, mutta katsotaan mitä tästä valmiina tulee.

Koska monta huonoa kuvaa on parempi kuin yksi huono kuva, tässä on muutama muukin kännykällä kuvattu räpsy tältä kesältä lisää:




(Kuva on saatettu ottaa kissanmintun vaikutuksen alaisena. Kohde on kuvattaessa noin kolmetoistavuotias eikä näin ollen vielä täysin vastuullisessa iässä.)


Nieltiin nurmeakin kesän MM-kisojen loputtua.

Tänä kesänä tuli käytyä taas muutamassa taidemuseossa, jossa en ole aiemmin käynyt. Suomalaisista museoista usein vaan jää fiilis "ihan mukava", mutta oikeasti on mukava kun välillä voi keskittyä museon näyttelyyn kunnolla. Kesän kohokohtia oli ehdottomasti Toven näyttely Ateneumissa, ei ne muumit, mutta ne muut työt!

Onnelisilla päivillä on myös onnellisia iltoja. Onnellisten iltojen parhaita asioita ovat mm. pehmeän ja iloisen virtahevon pinkki takapuoli ja ehkä kesän paras neuleseura Pirittassa.

2014-09-24

Minun Helsinkini


Minun Helsinkini kylpi auringossa vielä viikko sitten.

2014-09-05

Minun Helsinkini



Minun Helsinkini on meren rannalla.

2014-09-02

Matkoilla Riiassa

Lähdimme kesäloman kunniaksi Riikaan. Kaupunki oli kaunis, sää oli kaunis, seura oli totutun hyvää ja huonoa ja elämä oli kivaa ja kaunista. Pahinta matkassa oli ehkä laivayhtiön yritys saada seurueestamme rappioalkoholisteja terminaalin musiikkivalinnoilla ja parasta oli se, että perillä oli aikaa vain olla.




















2014-08-05

Kiedo se sateenkaariin



 Törmäsimpä lankaan, jota oli pakko saada kokeilla. Talveksi on nyt aurinkoa, poutapilviä ja sateenkaaria ihanassa mcn-langassa.



Kiedo se sateenkaariin, anna rakkautesi leimuta,
poutapilvien alla ole ja tee

Kiedo se sateenkaariin, uneksi yksisarvisista,
poutapilvien takana säihkyy

Kiedo se sateenkaariin, naura nyt ja kaikelle,
poutapilvien lomassa aurinko

2014-07-31

On Ropecon and sources of inspiration


I've visited Ropecon ever since I got involved with the Helsinki University roleplaying club Alter ego and found myself playing and hanging out with gamers on regular basis. I place this around year 2002 - before that I'd only been to Finncon because I loved books and stories and fantasy and it had been interesting.
A lot has happened in my life and in the lifes of my friends since 2002, but visiting Ropecon felt so good and nice.

I guess once of the reasons I love Ropecon is that it gives me a sense of belonging. I'd been roleplaying with my friends prior to that with varying success but the club provided me with a community I could fit in and not feel weird or different. I was with people I could use my imagination and speak about scaled unicorns and they'd just say "cool". Being weird and different was  a good thing.



Now even more than every before visiting Ropecon was inspiring. I do play regularly (I guess I average about demiweekly playing Lamentations of the Flame Princess with the (I'm not going to put any actual adjectives here for the sanity of my non-playing friends and the reputation of the art of playing) nice GM that has designed it. Now that I watched the enthusiastic and exited performances of Luke Crane I've started wonder "what if?". What if I wrote a story? What if I tried to design a game? What if I could do whatever I want? Call it an age crisis, but I did draw some designs and diagrams for the game I want to do. I have a theme, I have an idea of the mechanics I want to add (for me the basic mechanics of a game are a measure of luck and probabilities that affect your choices, be it in any system you play) and a feeling I could do it. Will the energy and inspiration of Ropecon wane before I get round to it? Last year I started painting and drawing almost seriously - this year I could start writing as well. I don't know, but I feel changes are coming to my life.