2014-07-28

Norja nuorena





... ei ylläolevista kuvista mikään ole Norjasta, mutta näiden maisemien välissä tuli vuonna 2012 käytyä Tromssassa, Hammerfestissa ja Altassa:








2014-07-24

Kilpasukkuuden hulluus

 

Kilpasukatus, kilpasukkuus, sukkahulluus... Lieneeköhän sukua kuuhulluudelle kun kahvilaan lähtiessään ottaa mukaan sukat ja lähettää sieltä valokuvan kisaan nopeasti valmistuneista sukista? Kuvan sukkien mallineulos oli toteutettu mielenkiintoisella idealla, kuvio muodostui symmetrisistä 10 x 10 silmukan ruuduista, joka jatkuivat reunoissa katkeamattomina. En kuljetellut oikeasti tuollaisia paperikuutiota mukana vaan annoin eri sivuille numerot ja heittelin sitten nopilla käytettävän 40 x 10 ruudun palan. Kuviot olivat sopivasti symmetrisiä niin että eri suuntaan peilatut kuviot saattoi vaan numeroida erilailla. Hauskaa oli muutaman ensimmäisen sukkaparin aikana, mutta kun vastaan tuli sellainen ohje sukkapariin, jota en olisi ilman kilpailua neulonut niin siihen kisa sitten jäi. Hassua miten tällainen täysin leikkimielinenkin hyväntekeväisyystempaus (ohjeiden tuotot menevät Lääkärit ilman rajoja -järjestölle) saa hieman ilmeen vakavaksi suorituksen aikana kun tavoittelee onnistumista. Onneksi tällä kertaa sain muistutettua itselleni, että tässä kisassa ei ole kyse mistään villasukkia vakavammasta ja kesä ei sen kummemin mennyt pilalle kun ei motivaatio riittänyt ihan maaliin asti.

2014-07-23

Minun Helsinkini

Minun Helsinkini kattoon on maalattu pääskyjä.

2014-07-19

Mennä, matkustaa ja olla lähtemättä


 Koska kesällä on lämmin ja sopiva aika matkustaa lähdimme kesälauantain kunniaksi matkalle pääkaupunkiimme. Majoituimme trendikkäässä Kallion kaupunginosassa suosikkimajoituskohteessamme. Koska paikka ei tarjonnut seisovaa aamiaispöytää jouduimme suuntamaan ulos aamiaiselle - ilmeisesti kuitenkin tännekin on iskenyt kesäloma, koska Karhupuiston suuntaan ensimmäinen vastaantullut kahvila oli juuri tämän viikonlopun suljettuna. Asia ei sen kummemmin onneksi haitannut, sillä varasuunnitelmamme oli jatkaa Sandroon, jonka brunssi olikin erinomainen. Tunnelmaa viritti jo heti aamun alkuun vielä aamiaista etsiessä vastaan tullut kuvauksellinen polkupyörä.


 Lähialueen yksi hienoimmista nähtävyyksistä on tyylikäs kansallisromattiseen tyyliin suunniteltu Kallion kirkko. Vasemmalla se edellä mainittu Karhupuisto, pieni, mutta eloisa kaupunkipuisto, jossa on mukava rentoutua hetkeksi.


 Kirkolta avautuivat näyttävät maisemat kaupungin halki ihan ydinkeskustaan asti.

 Aamiaisen jälkeen lähdimme suuntaamaan kohti keskustaa ja Ateneumia pitkin toista linjaa. Täällä matkaamme tosin tuli pieni mutka, kun kohtasimme pienen ja pörröisen ja hyvin hätääntyneen kissan, jonka toimitimme Viikkiin löytöeläintalolle. Löytöeläintalo ei onneksi ollut kaukana ja päivän suunnitelmat eivät tämän takia häiriintyneet, pitää vaan toivoa, että tuo pikkukisu löytää takaisin kotiinsa.

Viikissä oli lisää kansallisromanttisia maisemia, joista saatoimme nauttia Kallion kirkon lisäksi.


Jotta koko reissu ei olisi ihan kansallisromatiikassa kieriskelyä, matkan varrelle (matkalla 68:n pysäkille) osui  myös modernimpaa arkkitehtuuria. En ole ihan varma ovatko nämä lasihäkkyrät silmissäni yhtä kauniita kuin esimerkiksi jugendin ajan rakennukset, mutta tiettyä futurismia ja scifiä niissä on nähtävissä. Enemmän ehkä tietokonetta kuin artesaania, mutta vain aika näyttää tuleeko näistä rakennuksista pysyviä kaupunkikuvan piristäjiä.

 Aamiaisen jälkeen päivän pääkohde oli käydä Ateneumissa tutustumaan Tove Janssonin näyttelyyn. Näyttelyn parasta antia olivat molempien meidän mielestä erityisesti varhaiset maalaukset ja työt - muumeja ilmeisesti meidän sukupolvellemme on näytetty ja syötetty niin paljon, että niiden kuvien kohdalla jaksoi niitä ihastella lähinnä upean teknisen taitavuuden ja hurmaavan sadun hengessä. En halua siis mitenkään vähätellä muumien merkittävyyttä, mutta monet muumikuvat ovat olleet elämässäni jo niin pitkään rakastettuja, että hienointa oli nähdä uutta ja ennennäkemätöntä muuta taidetta.
 Kansallisteatteri ja Helsingin suosittu kulkuneuvo raitiovaunu. Jatkoimme Ateneumilta raitiovaunun kyydillä eteläiseen kaupunkiin.

 

Ehkä vähän turhankin symbolisen tuntuinen valokuva näin jälkikäteen katsottuna. Tarkoitus oli lähinnä kuvata pysäkin lähellä olevan kaunis Pyhän Henrikin katedraali. Ehkä tämä ei mittakaavassaan ole verrattavissa esimerkiksi Pietarinkirkkoon tai Pariisin Notre dameen kuitenkaan.

 Katedraalilta suuntasimme puistobulevardia kohti rantaa. Matkalla oli mukava varjoisa penkki, jolle pysähtyä. Seuralaiseni nukkui hetken varjoisalla nurmikolla penkin takana, vaaleat koivet siis näkyvissä kuvan yläreunassa.

 Helsingin edustan rantamaisemat ovat mielestäni Suomen kauneimpien maisemien joukossa. Täällä pitäisi käydä useammin.
 

Myös niitä kuuluisia hanhia näkyi matkalla. Käyttäytyivät ihan siivosti ja poseerasivat kiinnostuneille turisteille.

 Brunssia Sandrosta, päivällistä Mattolaturin jäätelökioskista. Tämä tötterö on päältä sitruunaa ja alta mansikkaa.

Päivä oli kiva, aurinkoinen ja nautittava. Näitä matkoja Helsinkiin pitää tehdä useammin!

2014-07-18

Sisäinen taiteilija

Paljon puhutaan sisäisestä villapaidasta ja tietyllä tapaa se sopisikin tänne blogiin, joka alkoi neuleblogina, mutta on sittemmin kierrelly ja kaarrellut vapaamuotoisemmaksi päiväkirjaksi. Sieltä komerosta villapaitojen lomasta voisin kuitenkin nostaa esille muutamia teoksia (tuntuu hurjalta kutsua omien kättensä työtä teoksiksi, mutta pakko sitä itsekriitikin rimaa on joskus laskea) teille nähtäviksi. Facebookissa ja Ravelryssä viestejäni seurailevat ovatkin nämä jo nähneet. Kaksi ylintä ovat pastelliliitutöitä, alin metalligrafiikan vedos.




2014-07-15

Potilas


Rakas kehruukaverini ja perheemme karvapallo on viime viikkoina kulkenut tötterö päässään. Yakulla huomasimme tassussa pienen kasvaimen talvella ja koska kasvain nyt keväällä oli hiertynyt auki se piti poistaa. Kasvain oli hyvälaatuinen ja saatiin pois - nyt on vaan vähän ongelmia saada tassun haava paranemaan. Eilen eläinlääkäristä lähti mukaan 16 vuorokaudeksi antibiootteja ja toivotaan, että tassu alkaa sen jälkeen näyttää taas normaalimmalta.

2014-07-14

Tour de Fleece 2014


Tour de Fleece on taas täällä. Tapahtuman nimen yhteneväisyys Tour de Franceen ei ole mitenkään sattumaa ja Tour de France onkin esimerkiksi jalkapallon maailmanmestaruuskisoja suositumpi tapahtuma niillä kehruu- ja neulonta-aiheisilla verkkofoorumeilla, joilla pyörin. Osa tästä taitaa olla tourin hengessä järjestettävien keveiden rinnakkaistapahtumien ansiota (eli tämän Tour de Fleecen ja sitten myös neulojille soveltuvan Tour de Sockin). Tour de Fleecen yhteishenki on hyvä ja pääasiana on haastaa enintään itsensä ulos mukavuusalueelta ja nauttia kehruusta ja käsillätekemisen tuottamasta hyvästä olosta.

Itselleni nämä tempaukset ovat hyvä muistutus siitä, mikä on oikeasti tärkeää elämässä ja harrastamisessa: sen tekeminen, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta mutta myös kohtuudessa ja järkevyydessä pysyminen. Kehruu onkin itselleni hyvä tapa harjoitella kohtuutta, sillä kuten tämänkin blogin aiempien vuosien Tour de Fleece raporteista voi päätellä allekirjoittaneella on välillä vähän vaikeuksia pysyä siellä fiksun ja järkevän puolela. Tänä vuonna mennään jo kymmenennellä etapilla eikä ainakaan vielä ole iskenyt rasitusvammoja. Osa tästä johtuu varmaan vuosien varrella parantuneesta kalustosta (Majacraftin Rose on nyt vaan tukevampi ja ergonomisempi rukki kuin Kromskin Mazurka), mutta myös siitä, että harrastusten kanssa on oppinut pysymään sillä puolella, missä on hyvä olla.

Kaiken kanssa ei ole aina pakko ja erityisesti harrastusten kanssa tärkeää on muistaa se että saa ja pitää pitää hauskaa. Kaiken kilpailunkaan kanssa ei ole kyse siitä, kuka voittaa ja kuka on paras, vaan siitä, että voittaa itsensä. Itsensä voittamista on myös se, että rakastaa kaiken tämän jälkeen itseään vähän enemmän.