2014-10-24

Hiljaisia hetkiä Barcelonassa


Vaikka matkailu on kivaa ja avartavaa ja haluaa nähdä, tuntea  ja kokea kaiken, mitä maailmalla on tarjota, on tärkeää myös hidastaa ja hiljentyä. Matkustaminen ja lomailu ei saa olla suorittamista, vaan sen pitää olla olemista ja kokemista. En väitä, että olisimme istuneet paikoillamme puolet matkasta (kävelykilometrejä ihan kartalla kertyi päivittäin päälle 10) vaan että tietoisesti yritin muistaa pysähtyä. Hotellimme oli hyvä pysähtymiseen, sillä vaikka huoneeseen ei mahtunut juuri muuta kuin sänky, oli hotellissa ensimmäinen kerros, jossa oli pieni internetkulmaus (koneen nurkka näkyy kuvassa), espressokone (kulmauksessa) ja mukava terassi (selän takana, ette näe sitä ellei teillä ole Blade runnerista tuttua kuvankatseluteknologiaa käytössänne).

Näin turistikauden ulkopuolella rannatkin ovat hyviä rentoutumiseen. Suomalaiselle verelle 22 - 25 astetta lämmintä ja 20 asteinen merivesi on aivan riittävän lämmintä rannalla käveleksemiseen ja kahlaamiseen (yllättäviä maininkeja kannattaa kuitenkin varoa, ellei halua kulkea kotiin mekko "vesirajaan" asti märkänä) ja rentoutumiseen aurinkoisen päivän jälkeen. Rantabulevardilla oli lenkkeilijöitä ja rannalla muutama satunnainen kalastaja ja fiilistelijä, mutta ruuhkasta tai hälystä ei voi puhua. Hienoa on myös tuijottaa merelle ja  odottaa hetkeä, kun ei enää näe horisonttia.

Myös kaupungin yllä sai pysähtyä, mutta keskipäivällä ei jääty paahteeseen, vaan ihasteltiin pysähtymispaikkaa viereisen puun varjosta.

2014-10-22

2014-10-20

Symbolien Barcelona

Ajatuksia lomalta Barcelonasta - osa 1. Tulen kirjoittelemaan näitä jatkossakin, nämä viestit eivät ole kronologisia tai peräkkäisiltä päiviltä vaan aiheet on ryhmitelty mutu-periaatteen mukaisiin ajatusryhmiin. Matkalla olimme 10.-17.10. 2014.


Myönnän olevani sen verran turhamainen valokuvaaja, että kun näen jotain, jolla koen olevan symbolista arvoa, siitä pitää saada kuva. Tällä Barcelonan vanhan kaupungin sisäpihan kirkolla kohtasimme myös Walesilaisen reilaajan, toivottavasti reilaajan reissu jatkui yhtä hyvissä tunnelmissa kuin omamme.


Ranta, meri, valo, taide, kävelykatu... Miten paljon haaveita ja unelmia liittyykään kesän aurinkoon, purjeveneisiin ja Välimereen. Myönnän haaveilevani keveästä elämästä purjeveneen kannella turkooseilla aalloilla keinuen. Myös työväenopiston pastellimaalauskurssilla on työstetty tänä syksynä aihepiiriä valo ja meri, jotka moelmmat yhdistyvät tässä kuvassa. Kaupungin yötaivas ei ole sininen vaan oranssi.


Torit, tapaamispaikat, julkiset penkit, joissa kohdata. Park Güellin tori ja puisto suunniteltiin alunperin varakaampien ihmisten asuinalueeksi ja voin kuvitella, kuinka upea alue olisi ollut toteutuessaan. Keramiikan koristamat julkisiksi rakennuksiksi tarkoitetut alueet eivät enää nykypäivänä palvele alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan asukkaita, koska tämän kauniin paikan haluaa kokea niin moni turisti. Ystävällismielisesti Barcelonalaiset jakavat omasta kauniista kaupungistaan paikkoja turisteille ihastua (nimellistä korvausta vastaan).


Ristit, ei ristit, symboliset ristit. Kolme ristiä kalliolla mäen päällä, paikassa, joka on tarkoitettu kappeliksi. Näin myöhään pimeällä paikan hiljennyttyä täällä oli hyvä ihastua näkemäänsä.


Sagrada familian kirkko jättää helposti lähiympäristönsä varjoon. Vain tien toisella puolella kirkolta on molemmilla puolilla vehreä aukio, joihin pysähtyä hetkeksi. Näin lokakuussa paikkojen turistivirrat olivat siedettäviä ja nähtävänä oli muutakin. Elinluovuttajien kunniaksi olevan taideteoksen kivissä lukee:
"
AMB LES MATEIXES PECES
HI POT JUGAR
MÉS D'UN
CON LAS MISMAS PIEZAS
PUEDE JUGAR
MÁS DE UNO
Monumento a los donantes de órganos y tejidos"


Itse Sagrada Familia on yksi suuri symbolikokoelma. Kirkkoa oikeastaan katselee lähinnä järkyttyneenä symbolien määrästä. Tuskin kaikkien näiden kuvioiden, symbolien ja värien ynnä muun yhteiskokoelmaa ja koko kokoelman yhteismerkitystä tajusi edes Gaudi itse. Mielenkiintoisia yksityiskohtia riittää kyllä tutkittavaksi varmasti päiväkausiksi, toisaalta kokonaisvaikutelma muistuttaa lähinnä työmaata. Kirkon on tarkoitus joskus valmistua, joten ehkä silloin voisi käydä uudestaan tutustumassa sen sisätiloihinkin? Tänä vuonna emme käyneet kirkossa sisällä, mutta olen (melkein 20 vuotta sitten, vuonna 1996) käynyt siellä tutustumassa. Mielikuvaksi silloin sisätiloista jäi lähinnä käsittämättömän suuruuden tunne, sillä rakennus on todella iso ja tulee olemaan vielä suurempi päätornin valmistuttua.

Ilmeisesti jokaisessa itseään kunnioittavassa eurooppalaisessa kaupungissa on riemukaari. Barcelonan riemukaari on Rooman ja Pariisin vaaleista kaarista poiketen tummempi punatiilinen ilmestys. Rakennetaankohan riemukaaria, jotta jokainen isompi monumentti kaupungissa ei olisi suuri pystytolppa vaan joissain olisi aukko, josta kulkea?

2014-10-10

Minun Helsinkini

Minun Helsinkini näyttää joskus hiljaiselta.

2014-10-05

Tien päällä Turussa ja auringossa Naantalissa

Kävimme keväällä Turussa, josta jatkoimme yöksi Naantaliin ja seuraavana päivänä sitten takaisin Helsinkiin. Mainostettu Naantali taisi olla juuri niin aurinkoinen kuin luvattiin ja reissu onnistui muutenkin kaikin puolin loistavasti. Ennen kesäkauden avausta kaikkialla oli mukavan rauhaisaa, eikä tarvinnut turhaan turisteja tai oikeastaan edes paikallisia väistellä.






















2014-09-29

Linnut


Vakava varis vahtii vain vieressä valokuvaavaa vierasta. Värit vaakkujan varastosta varastettiin, vain valjut vaatteet veijarilla.

Riikinkukko, lintumaailman glamrokkari. Lintu saapastelee saniaisten edessä, vaikka on vain puolet loistosta jäljellä. Taustalla edellisillan juhlien rekvisiitta vielä värittää numikkoa.

Haarapääskyt ovat parkissa hevoshaan aidan harjalla - vielä oli vähän kesää jäljellä.