Milloin ei voi enää katsella sivusta?

Milloin on syytä lopettaa neuleblogaus ja pitää pieni tauko miettiäkseen asioita? Tänä aamuna lukiessani uutisia (HS.fi) mietin mikä ajaa nykymaailman väkivaltaiseen ehdottomuuteen. Itse olen sisimmässäni optimisti ja toivon, että jollain mystisellä tavalla syntyisi yhteisymmärrys rauhasta ja yhteisestä toimintatavasta paremman tulevaisuuden vuoksi. Mitä enemmän luen uutisia, sitä vähemmän uskon tähän. Kyse ei ole pelkästään uskontojen radikalisoitumisesta, vaan yleisesti yhteiskunnan kasvottomuudesta ja siitä että asiat hyväksytään niinkuin ne on kirjoitettu. Ovatko ihmiset liian väsyneitä ajatellakseen itse mikä on järkevää, rakentavaa ja kunnioittavaa lähimmäisiään ja kaikkia muita Maapallon ihmisiä kohtaan?

When should one quit knitting and stop for a moment to think about things? This morning while reading the news I started to wonder what causes this mindless and violent society. I like to think that I'm an optimist inside and I keep wishing that in some mysterious way people would come to understand peace and collaboration for better tomorrow. The more I read new, the less I believe it. It is not only about radical religions, but also about the way everything is accepted as the way things are and therefore should be. Are people too tires to think for themselves what is sensible, constructive and respectful towards they close ones as well as all the other people on the Globe?