Elämän keveitä hetkiä Barcelonassa

Barcelonan aurinko oli kuin pehmeä silitys. Illalla pastellinsävyinen auringonlasku toivotti hyvää yötä ja aamulla pirteä paiste herätti uinuneen matkailijan. Paluu Suomeen oli kova ja kylmä, seuraavalla viikolla oli harmaata ja pakkasta, tuntui kuin maa olisi ollut suljettu ja masentunut. Jo Helsinki-Vantaa löi vasten kasvoja, eikä toivottanut tervetulleeksi takaisin maailmalta vaan käänsi selkänsä. Ehkä toukokuussa taas ensimmäiset kukkaset hymyilevät täälläkin?

Podocarpusta vaan!

Aikuisenakin pitää muistaa leikkiä. Pakko olla iloinen, kevytmielinen ja riehakas. Täytyy muistaa ajatella keveitä ajatuksia ja nauraa. Muista suorittaa elämäsi onnellisena ja mahdollisimman hyvin. Vietä juhlapyhiä, juhlista merkkipäiviä ja älä anna elämän kohokohtien mennä ohi.

Tai sitten tee niin, että vain ole ja neulo villasukat. Langan väri on inspirointunut rakkaimmista sarjakuvistasi ja sukat aloitettu ystävien kanssa hyvän viinin äärellä. Saattaa mukana olla vähän kimallettakin, mutta hyvä villasukat ne ovat silti. Anna ne ystävälle, jonka varpaita ne lämmittävät paremmin kuin omiasi, nehän ovat vaan villasukat. Elä ja hengitä, ei ole mitään suoritettavaa ennen kuolemaa, joten on hyvin aikaa vain olla.

Podocarpus-sukkiin ohje löytyy uudesta Ullasta.

Vapaana Barcelonassa

Vapaa-aikaa Barcelonassa viettävät useiden paikallisten ja turistien lisäksi monet eläimet. Matkalla tähtäimeen jäi pääasiassa lintuja ja perhosia, esimerkiksi oravia ei puistoissa näkynyt.

Barcelona pimeän jälkeen

Myös neulojat ovat vallanneet Barcelonan. Pysädyimme iltasella hetkeksi nauttimaan jäätelöannoksistamme ja tietyllä tapaa ilahduin tunnistaessani neulegraffitin (tosin tekijä on minulle tuntematon). Tiesin sinä hetkenä kuuluvani (ei kovin makeaan tai mitenkään erityisesti siistiin) neulojien salaseuraan.

Helsingin lyhtypylväät ovat valtaosin pelkästään funktionaalisia eikä niitä voi kutsua erityisesti matkailunähtävyydeksi. En usko, että yksikään Helsingin lyhtypylväs on matkailuoppaassa.

Fantastinen Barcelona

 

Harvat kaupungit ovat vakavia, jos katsoo tarkemmin. Barcelonassa on paljon hauskaa (ja myös kuuluisaa, ks. yllä) arkkitehtuuria. Vuosisatojen ajan rakennuksiin on lisätty lohikääremitä, yksisarvisia, leijonia, kilpikonnia tai vähintäänkin kukkia. Tietynlainen leikillisyys ja mielikuvituksellisuus tekee kaupungista ainakin itselleni viihteellisemmän ja pehmeämmän oloisen.

Maiseman horisonttia Barcelonassa dominoivat reunustavat vuoret ellei satu katsomaan meren suuntaan.Vuoristoja ei tietenkään voi tilata postimyynnistä, mutta olisihan se hienoa, jos Helsinginkin horisontissa siintäisi muutama lumihuippuinen hammas.

Ehkä yksi syy, miksi monet miettivät, että ennen rakennettiin kauniimpia taloja on nimenomaan yksityiskohdat, jotka kutittavat katsojan mielikuvitusta? Näiden kohdalle voi pysähtyä ihastelemaan. En lähde kiistämään kuutioiden esteettistä upeutta (väitänhän joitain numeroitakin kauniiksi), mutta kuution estetiikan pohtiminen ja sen viereen pysähtyminen on mielelle haastavampaa hälinän keskellä, kuin lohikäärmeen katselu. Toinen viihdyttää vaivattomammin.

Barcelona walkthrough? Baarin valomainos sisäpihalla vei ajatukset tietokonepeleihin. (Jos maailmassa on vielä ihmisiä, jotka eivät ole sellaisia pelanneet, niin seikkailupeleissä on useasti helpotus- tai neuvontamoodeja, joissa hahmon edellä näkyy nuoli siitä, minne juosta). Hienoa on myös se, kuinka vanha ja uusi elävät yhdessä. Keskiaikaisella luostaripihalla virkistyessään on helppo päästä arjesta irti, kun silmissä ei pyöri viimeisin kännykkäliittymämainos eikä ohi aja jatkuvalla syötöllä kiireisiä autoilijoita. Maailma voi pysähtyä hetkeksi, vaikka edessä olisikin nuoli siitä, minne suunnata.